Älypuhelimen tulo on ollut nopeaa ja vallankumouksellista. Nykyään älypuhelimet ovat kaikkialla läsnä ja ovat keskeisiä useimpien ihmisten elämässä. Vaikka suuri osa siitä, mitä teemme älypuhelimillamme, on puhtaasti virkistystä, käytämme myös monia tärkeitä osia elämästämme mobiililaitteilla – kuten verkkopankkitoiminnassa. Tämä tekee älypuhelimista verkkorikollisuuden ensisijaisia kohteita. Tässä ominaisuudessa tarkastelemme uhkia ja selitämme, miten voit välttää ne.
Yksi älypuhelimen keskeisistä toiminnoista on henkilökohtainen viestintälaite, ja merkittävä osa mahdollisista vaaroista tulee kaikesta saamastasi viestinnästä. Saatat olla phishing-tekstiviestien, Facebookin ja LinkedInin laittomien kaveripyyntöjen tai jopa perinteisten huijaussähköpostien vastaanottaja. Älypuhelimesi alustasta riippuen myös haittaohjelmia sisältävät sovellukset voivat aiheuttaa ongelmia, aivan kuten työpöytäkäyttöjärjestelmissä. Useimmat matkapuhelimet, olivatpa ne älykkäitä tai ei, ovat nyt myös säännöllisesti täynnä äänipuheluita, joista osa voi olla tarkoitettu henkilötietojen hankkimiseen.
Vaikka tämän viestinnän tarkoituksena ei ehkä olekaan vaarantaa laitettasi, ne voivat nyt seurata sinua kaikkialla missä olet, mikä tekee niistä mahdollisesti vieläkin häiritsevämpiä. Sähköpostien sisältämiä linkkejä koskevat samat varoitukset kuin työpöytääsi tai muistikirjaasi. Älä napsauta, ellet usko täydellisesti siihen, että lähettäjä on laillinen ja kuka he sanovat olevansa.
Silloinkin hakkerit osaavat yhä paremmin jäljitellä legitimiteettiä ja kopioida esimerkiksi oikeiden pankkisähköpostien tyyliä ja ulkonäköä. Vaikka et voi viedä osoitinta älypuhelimen linkin päälle esikatsellaksesi URL-osoitetta, voit yleensä painaa pitkään nähdäksesi sen seuraamatta sitä. Jos URL-osoite ei ole kyseisen yrityksen verkkotunnuksesta, älä napsauta. Älä myöskään koskaan vastaa roskapostiviestiin. Voit myös lisätä jokaisen vastaanottamasi ei-toivotun puhelun numeron estoluetteloon, jotta numero ei ainakaan enää häiritse sinua.
Ilmeinen yleisempi suoja haavoittuvuutta vastaan on älypuhelimesi käyttöjärjestelmän pitäminen ajan tasalla, koska pistejulkaisujen tarkoituksena on yleensä korjata tietoturva-aukot ja -virheet. Kannattaa kuitenkin myös olla varovainen, vaikuttaako uusi käyttöjärjestelmä haitallisesti älypuhelimesi suorituskykyyn, joten pidä silmällä käyttäjien palautetta uusista päivityksistä sen sijaan, että hyppää mukaan heti niiden julkaisun jälkeen.
Älypuhelimet ovat erityisen alttiita varkauksille, ja mopoihin liittyvät ryöstöt ovat viime aikoina aiheuttaneet huolta Lontoossa. Vaikka nämä johtuvat ensisijaisesti itse laitteen arvosta, et halua, että varkaalla on myös pääsy tietoihisi. Biometrinen suojaus on nykyään käytännössä pakollinen monissa älypuhelimissa, mutta sitä kannattaa käyttää aina, kun se on saatavilla, olipa kyseessä sitten sormenjälki tai kasvojentunnistus. Vaikka varas voi snoppia numeerisen salasanasi olkapääsi yli, hän ei pysty kopioimaan sormiasi tai kasvojasi läheskään yhtä helposti.
Jos olet onneton puhelimen varkauden tai katoamisen uhri, voit ryhtyä toimiin auttaaksesi sen palauttamisessa tai estääksesi sen paljastamasta salaisuuksiasi. Find My Device -sovellusten avulla voit seurata puhelimen sijaintia, laukaista äänen, jotta voit kuulla sen sijainnin, kun olet lähellä, ja lukita, tyhjentää tai näyttää viestin, kun puhelimesi on todella poissa ulottuvilta. Sinun on pidettävä puhelimesi sijaintipalvelut päällä koko ajan, jotta nämä sovellukset toimisivat – vaikka aina aktiiviset sijaintipalvelut vähentävät akun kokonaiskestoa, se on hinta, joka kannattaa maksaa lisää mielenrauhasta.
Älypuhelimesi voi myös olla uhka yrityksellesi, jos sillä on BYOD (Bring Your Own Device) -käytäntö ja se sallii henkilökohtaiset laitteet paikallisessa verkossa. Mitä tahansa mobiililaitetta, joka on vaarantunut yrityksen lähiverkon ulkopuolella, voidaan sitten käyttää rantapäänä sisäisiin yritysjärjestelmiin, kun käytät sitä töissä. Jos käytät yrityksen järjestelmiä etänä tai laitteessasi on tämä ominaisuus latautunut automaattisesti ja se varastetaan, se voi antaa hakkereille pääsyn sisäisiin tietoihin, mikä tekee yllä kuvatuista säännöksistä entistä tärkeämpiä.
Sinun tulee olla varovainen, kun käytät älypuhelinta julkisessa Wi-Fi-verkossa, erityisesti liiketoiminnassa. Kyberrikolliset ovat kloonaaneet julkisten yhteyspisteiden SSID-tunnuksia ja sijoittaneet omia epävarmoja yhteyspisteitään käyttämällä näitä SSID-tunnuksia lähialueille toivoen, että hyväuskoiset käyttäjät muodostaisivat yhteyden niihin. Tämän avulla voidaan sitten päästä suoraan älypuhelimeesi ja siinä oleviin tietoihin. Verkon yli kulkevaa liikennettä voidaan nuuskia. Tämä tarkoittaa, että Wi-Fi-yhteyden kautta lähettämäsi työhön liittyvät sähköpostit ja pankkitiedot voidaan poimia ja käyttää identiteettivarkauksiin tai muihin järjestelmiin pääsyyn.
Erittäin tehokas tapa varmistaa, että näin ei tapahdu, on käyttää VPN:ää (Virtual Private Network). Tämä varmistaa, että kaikki laitteesi ja sen kohteen välinen liikenne pysyy salattuna, joten jos joku onnistuu nuuskimaan tietovirtaa, hän ei voi purkaa sitä. VPN oli aiemmin vain suurilla yrityksillä tarjottava infrastruktuuri, mutta se on nyt paljon laajemmin saatavilla. Kanssa Kaspersky Secure ConnectionEsimerkiksi kenellä tahansa voi olla oma VPN-palvelu pientä kuukausimaksua vastaan tai jopa ilmaiseksi. Secure Connection toimii älypuhelimien sekä tietokoneiden ja tablettien kanssa, ja ilmainen perusversio mahdollistaa jopa 200 Mt tiedonsiirtoa päivässä tai 300 Mt, kun se on yhdistetty My Kaspersky -tiliin.
Älypuhelin on muuttanut perusteellisesti elämäntyyliämme, mutta se on myös tarjonnut hakkereille runsaasti uusia mahdollisuuksia päästä käsiksi arvokkaisiin henkilö- ja yritystietoihimme. Tästä huolimatta älypuhelimesi voi olla yhtä turvallinen kuin työpöytäsi, kun suoritat tässä artikkelissa kuvatut vaiheet ja käytät ohjelmistoja, kuten Kaspersky Secure Connection.
Lue lisää Kaspersky Secure Connectionista.